Yrityskierto 15 !

 

Eli päivittelyä vähän tännekin.. 

Viime viikolla raskauteni keskeytyi viikoin 5 ja risat. Olen päässy kohtalaisen hyvin takas jaloilleni tosta varhaisesta keskenmenosta,vaikka vielä viime viikolla tuntui et koko maailma hajoaa ja mikään ei ole niinkuin ennen. Kokemus järkytti mun mieltä todella pahasti ja pelkäsin,että tuunko mä ikinä selviämään tästä.

Raskaus oli hyvin alussa. En kerennyt edes ultraan saakka,mutta jonkunlaiset oireet olivat läsnä, jotka viestittivät kehossani tapahtuvan jotain - pienen ihmisen alun kasvavan,joka ei koskaan sisälläni kasvanutkaan. Eli kun raskautta ei ollu "vahvistettu" ultran kautta,tätä kutsutaan biokemialliseksi raskaudeksi. Jotkut voi sanoa,että en ole edes raskaana ollukaan koska alkiota ei koskaan ultrassa nähty. 

Keskenmenosta tulee kuluneeksi viikko. Itkettää ajatella, että vielä vähän reilu viikko sitten sain tietää olevani raskaana ja olin onneni kukkuloilla! Itkin onnesta ja ajattelin että musta tulee vihdoin äiti! Neljä(vitun)toista takana olevaa yritystä viimein palkittaisiin! Itkin koko matkan töihin ja saatoin varovasti kertoa myös muutamalle lähimmäiselle, että sain viimein positiivisen testin!

Elämäni onnellisin ja surullisin viikko..

Viikko sitten maanantaina maailmani romahti... Meidän pieni toukka ei jaksanut,vaan meni kesken.

Olen jotenki aina suhtautunut varovasti onnellisuuden näyttämiseen ja sen tuntemiseen, koska aina on seurannut pahaa onnellisten hetkien seurauksena. En tiedä miksi - karman laki? 

Tilasin aika pian km jälkeen todella ison läjän ovistestejä! Mä en p*rkele luovuta!! Me ny kokeillaan vielä miehen kanssa puolen vuoden ajan ja jos ei tärppää, niin uudelleen yhteyksissä klinikalle. Ja siis meidät molemmat on tutkittu ja ei pitäisi olla mitää estettä raskautua. Joo tuli huomattua,mutta se raskaus ei kauan kestänyt! Mutta leuka ylhäällä kohti yk15. Jospa meitä s**t*n* rupeis jo onnistamaan! 

Mut joo.. turhaan tätä stressaamaan sen enempää. Ahdistaa vaan kuulla kuinka moni on raskaana, tai ovat jo saaneet perheenlisäystä tai suunnittelee sitä. Joko olis meidän vuoro? 😦